Kuka ihmeen Antti?
Entinen sotunkilainen, Antti Honkanen, suorittaa kenttäharjoittelua Sotungin lukiossa.
20.3.2006
1. Kuka olet, mistä tulet?
Olen Antti Honkanen ja alunperin täältä Vantaalta kotoisin, mutta nykyään
asun ja opiskelen Jyväskylässä, mikä muuten todennäköisesti on Suomen
paras, viihtyisin ja mukavin kaupunki.
2. Miksi olet nyt Sotungissa?
Opiskelen Jyväskylässä englannin aineenopettajaksi (myös ruotsia on
tarkoitus alkaa opiskella ensi syksynä) ja olen suorittamassa täällä
Sotungissa opettajankoulutukseni entistä kenttäharjoittelua, nykyistä
syventävää ohjattua harjoittelua.
3. Mikä sinusta tulee isona?
Eli tavoitteenani on valmistua englannin opettajaksi tuossa 2-3 vuoden
päästä, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Kunhan saan ruotsin
opintoni aikanaan kunnialla suoritettua on minun mahdollista opettaa myös
sitä. Haluaisin myös nimen omaan lukiotasolle opettamaan.
4. Miksi juuri kielten opettajaksi?
Noh, siinä kävi niin, että en armeijan jälkeen ollut vielä varma mitä
lähtisin opiskelemaan ja äitini(!) ehdotti, että miksei kieliä, kun ne
kuitenkin olivat jollakin lailla hanskassa. Ehdotus oli mielestäni
loistava ja kun olin tehnyt vielä jonkin verran sijaisuuksiakin nimen
omaan kielissä, oli paketti valmiina opiskelun aloittamiseksi.
5. Odotuksia opetusharjoittelusta Sotungissa.
Suurin odotukseni on tietenkin päästä näkemään mitä se opettaminen on
oikeasti normaalissa koulussa, kun tässä on jo muutaman vuoden seurannut
opetusta ja opettanut itsekin epänormaalissa Normaalikoulussa.
Tavoitteenani on myös pitää oman näköisiäni tunteja, kunhan sinne asti
pääsen, mutta nyt ensimmäisellä viikolla pyrin pääsemään takaisin sisään
Sotunkilaisuuteen, tällä kertaa opettajan näkökulmasta. Tietenkin toivon
myös, että harjoittelustani jää jotakin myös oppilaille.
6. Muistoja lukioajoilta?
Täytyy myöntää, etten ollut aikanani kaikkein aktiivisimpia oppilaita ja
nyt kyllä hieman kaduttaa, että joissain tietyissä aineissa ei tullut
panostaneeksi tarpeeksi. Onneksi sitä voi kuitenkin oppia vielä uusia
temppuja, mutta helpompaa se tosiaan olisi, jos olisin tosissani
panostanut kaikkiin aineisiin lukioaikanani. Onhan minulla tietysti paljon
mukavimpiakin muistoja. Esimerkiksi Pasin biologian ja maantiedon tunnit
olivat parhaillaan, kuin parastakin viihdettä ja silloiselle historian
opettajalle, Repalle, piti tarjota tiikerikakkua, jotta pääsi myöhässä
luokkaan (ikinä en kylläkään tullut sitä kakkua antaneeksi) ja muistan
myös, kuinka Juha saksan ja ruotsin kielessä painotti joka ikisessä
kielioppiasiassa, että "jos ette muuta muista lukioajaltanne, niin
muistakaa edes tämä!" Tietenkin tuo kommentti menetti hieman tehoaan parin
kolmen ensimmäisen käyttökerran jälkeen.
7. Muuta mukavaa
Mahtavaa, että kevät on vihdoin tulossa. Odotan jo innolla tulevaa
pyöräretkeäni Jyväskylästä Vantaalle, josta olen aikonut muodostaa nyt
perinteen viime vuotisen mahtavan kokemuksen perusteella. Kun istuu 13
tuntia satulalla, tuppaa kaikki murheet unohtua ja voi vain nauttia
ulkoilmasta, maisemista ja matkanteosta. Kaiken lisäksi siinä sivussa
kuntokin kohentuu. Suosittelen kaikille!
|